Transforming into a Brazilian samba goddess

On korkea aika puhua Brasiliasta, tuosta unelmieni ruumiillistumasta! Alkuun kylmät faktat:

Onhan kaikille tullut varmasti selväksi, että lähden reissuun yksin? YK-SIN. Kiitos ja anteeksi.

Matkasta käytiin noin vuosi sitten kotona syväluotaava keskustelu:

- Saanko lähteä Brasiliaan?
- Saat.
- Haluatko lähteä mukaan?
- En.

Tämän vuolaan dialogin rohkaisemana klikkasin ostoskoriin sikahintaiset lentoliput. Brasseihin olisi päässyt huomattavasti halvemmallakin, mutta päätin jo alkuun, että haluan unelmieni kaupunkiin sambakarnevaalien aikaan, toisin sanoen 1.-8. maaliskuuta.

Kyllä, matkan pituus on toivottoman lyhyt, perillä jää kokonaiset kuusi päivää, mutta tässä kohtaa ei ole narinan paikka. Matka on suoraan pois lasten hiihtolomasta, jonka toteuttaminen jää tänä vuonna miehen harteille. Iso kiitos tästä. Niinpä tavoitteena on suorittaa Rio kuudessa päivässä siinä missä suoritimme miehen kanssa taannoin Buenos Airesin viidessä. Siinä ehtii kuulkaa yllättävän paljon, kun on oikealla asenteella liikkeellä. Joskin sademetsät saa tällä kertaa unohtaa.

Laadin jo viime syksynä bucket listin koskien matkaa, onhan etukäteisfiilistely tunnetusti puolet reissua.

- Lainaa kirjastosta kaikki Brasiliaa sivuava materiaali
- Opettele portugalin alkeet
- Ilmoittaudu sambakursseille
- Hommaa tyrmäävä samba-asu
- Aloita bikinidieetti

Ensimmäisen kohdan voi ruksia yli, loput hieman, öh köh, takkuavat. Osaan sanoa portugaliksi ”kiitos” ja "apua". Näillä mennään.

 

Mitä tulee sambaan, vetoan siihen, että osasin perusliikkeet 20 vuotta sitten... Tarkoitus oli oikeasti mennä kursseille, mutta en ole onnistunut löytämään tuntia, joka sopii muun elämän aikatauluihin. Tyrmäävä samba-asu lepää yhä nettikaupan uumenissa, ja siihen ujuttautumisen mahdollistava bikinidieetti vol xx alkaa maanantaina. Ystäväni on tosin painottanut moneen kertaan, että paikalliset tepastelevat rantahietikolla rinta rottingilla stringejä muistuttavissa riekaleissa kokoon katsomatta. Mitä isompi perä, sen parempi. Että sikäli stressaaminen on turhaa. Tämä on minun kohteeni.

Olen luonnollisesti myös lyönyt googleen olennaiset hakusanat:

- Rio de Janeiro shark attacks (Kyllä, minäkin katsoin Tappajahai-elokuvan aivan liian nuorena, eikä mikään ole ollut sen jälkeen ennallaan.)
- Rio de Janeiro food (Syöminen matkoilla, tarvitseeko tästä edes aloittaa? Suurin murhe on, ehtiikö varmasti syödä tarpeeksi.)
- Rio de Janeiro caipirinha (Suosikkidrinkkini sattuu olemaan lähestulkoon Brasilian kansallisjuoma. Chin chin.)
- Rio de Janeiro ass (No niitä paikallisia takapuolia, tutkivaa journalismia)

 

Haihyökkäykset hakusanana oli vikatikki, kuten aina. Klikkasin selaimen kiinni silmäiltyäni kolme ensimmäiseksi tullutta otsikkoa: Brazil all shark attacks, World’s deadliest beaches, The beautiful Brazilian beaches plagued by shark attacks. Kiitos ja näkemiin.

Rio ja ruoka sekä caipirinha onneksi tasoittavat pakkaa. Nälkä ja nestehukka eivät uhkaa ainakaan tarjonnan puolesta. Tätä aihetta täytyy ehkä fiiistellä vielä erikseen.

Ja se takapuoliosasto. No, katsokaa itse ;) Rion maailmankuuluille rannoille näyttäisi mahtuvan monenlaista ahteria, ehkäpä siis myös yksi vaaleanpunainen suomi-turakainen! Koska rantaa jos mitä minä rakastan, ja sitä Riossa riittää.

Kuvista kiitos Sallille, joka on jo ehtinyt perheineen kotiutua Cidade Maravilhosan sykkeeseen. Tulevassa matkassa parasta on tietysti paikallinen host <3

Ay Caramba! Aika, kulu nopeaan!