Ahhahaa! Nyt lähti käyntiin venäläinen ruletti á la talvilomaristeilyn ohjelmakalenteri. Paikalla ovat kaikki parhaat kaverini, joista tietysti ylivoimaisena suosikkina Muumipeikko ystävineen – VIIKON JOKAISENA PÄIVÄNÄ!
”Tule halaamaan Muumipeikkoa ja tanssi Pikku Myyn opastuksella.”
”Tule halaamaan Muumipeikkoa ja tanssi Pikku Myyn opastuksella.”
Näyttää pahasti siltä, että ensi yönä iskee paha vatsatauti ja joudun jäämään kotiin halaamaan Muumin sijaan pönttöä.
Tähtiesiintyjistä kohdalle osuu menomatkalla Tuuli. No, ei mitään toki häntä vastaan, pojat varmasti tykkäävät...
Pahaa-aavistamattomana kohti Tukholmaa kolme vuotta takaperin:
Kaiken lisäksi muuten varsin lyhytmuistiset lapsoset hahmottavat tällä kertaa varsin hyvin, että laivassa on leikkihuone. Kas näin sitä mainostetaan:
Laivan leikkihuone on lasten valtakunta, jonne astut sisään mustekalan lonkeroiden välistä! Mieleistä puuhaa löydät pallomerestä peleihin, piirustusvälineisiin ja leluihin. Lasten leikkejä valvovat ammattitaitoiset risteilyassistentit, vaikka toki lapset ovat leikkihuoneessakin vanhempiensa vastuulla.
Kuulostaa harmittomalta? Yksi pikku juttu on jäänyt mainitsematta. Edellisellä risteilykeikalla aamusta lapsia ko. laitokseen saattaessa ovella tervehti iloisesti edellisenä yönä karaokea luotsannut heppu. ”Ai huomenta rouva, hienosti veditte eilen kuuluvalla äänellä J Karjalaista tuolla yläkerrassa! Mikäs on olo?” WTF? Eivätkö jotkut yleiset säännöt kiellä tällaista kaksoiselämää?? Onneksi olemme nyt viisastuneet vahingosta ja tiedämme naamioitua asiaankuuluvin menoin.
Näissä tunnelmissa siis kohti rakasta länsinaapuriamme! Putkikassit on pakattu ja lurex-mekot silitetty. Jättikatkaravut, ”muikunmäti”, eineslihapullat ja ”juo niin paljon kuin kahdessa tunnissa ehdit” -laatuviini odottavat! Matkakokoonpanosta tippui pois viime tingassa yksi äiti-vauva –kombo (syytämme tragediasta ahnetta koiraa), mutta ei anneta tämän latistaa tunnelmaa. Kirsikkana kakussa Sotshin Suomi-Ruotsi -jääkiekko-ottelu käydään perjantaina, jolloin hillumme yhä suljetussa tilassa svenssonien kanssa. Tästä tulee hulvatonta :D
Minnet, jag har tappat mitt minne, är jag svensk eller finne, kommer inte ihog!
Selvennyksenä, että koira ei syönyt äitiä eikä vauvaa. Mutta tarinan opetus "ahneella oli melkein paskainen loppu" suunnattakoon teille rakkaat laivaan nousijat, sillä koira ei edes kirurgin veitsestä oppinut episodista mitään. Avainsana buffassa ja muuallakin siellä purkissa on k-o-h-t-u-u-s. :) Ja lapsille muistutuksena myös, ettei makeaa mahan täydeltä. Siitäkin on nääs eräs laivamatka muistona. Ja muista rakastaa Muumeja! He rakastavat sinua.
VastaaPoistaKohtuus? En ymmärrä, mitä tarkoitat.
PoistaKohtuus ja risteily ei sovi yhteen. Missään. Ticotico ja aamulla lapsiparkissa pipo silmille.
Poista