Kaikki kiva päättyy aikanaan. Normaalisti viimeinen päivä on täyttä tuskaa, ja sen voisi skipata kokonaan. New Yorkin tunnelma kuitenkin säilyi loppuun asti niin hektisenä, että nautimme meiningistä viimeiseen pisaraan ja kaaduimme lopulta ketarat oikosenaan sänkyyn. Kiitos ja anteeksi, enää ei pysty.
Neljäs NY-päivä käynnistyi jälleen perusturistielämyksellä. Empire State Building löytyi sekin kävelymatkan päästä hotelliltamme. Olimme paikalla puoli kymmenen maissa aamulla, jolloin ruuhka oli vielä maltillinen. Matka jättimäisen rakennuksen ulko-ovelta huipulle kesti reilut puoli tuntia, mikä on käsittääkseni varsin nopea suoritus.
Ylhäällä odotti luonnollisesti suuri pettymys. Missä King Kong? Missä romanttinen kosinta ruusu hampaissa polviltaan??
Hahaha. Kolmas kerta New Yorkin yläilmoissa oli aivan yhtä vaikuttava kuin aiemmatkin. Anteeksi kuvaoksennus, jälleen kerran.
Jos jostain syystä joudut valitsemaan Top of the Rockin ja Empire State Buildingin väliltä, suosittelisin kuitenkin ensimmäistä. Näkymä on periaatteessa sama, mutta fiilis Rockissa jostain syystä vielä pykälän verran euforisempi.
Empiren jälkeen teimme miehen kanssa taktisen hajaantumisen. Herra katsomaan rantaantyperää hienoa, historiallista sotalaivaa ja minä sillä aikaa uudemman kerran täsmäiskuun Century 21:iin. Puntissa roikkuvan miehen poissaollessa shoppailu sujui vailla häiriötekijöitä, ja saalis oli sen mukainen. Visa ja pankkitili kiittävät.
Kannatuksen vuoksi muutama kuva sotalaivasta. Älkää kysykö lisätietoja. Siellä se oli jossain, rannassa.
Mies hommasi sopivasti loman lopuksi järkkäriin fish eyen, jolla ehdimme leikkiä puoli päivää. Tässä Times Square fisun läpi tallennettuna:
Ja fisunäkymää New Yorkin metrotunneliin:
Hauska lelu! Emme ole tosin varmoja, irtosiko loppupeleissä kotimaata halvempaan hintaan, mutta ei mietitä sitä.
Päivä valui käsistä armottomaan tahtiin, mutta vielä jäi aikaa fiilistellä Nykin vehreää puolta Central Parkissa. Kontrasti on aivan uskomaton, kun astut Manhattanin hälystä valtavan puiston hellään huomaan. Ei ihme, että puoli New Yorkia oli päätynyt viettämään kanssamme sunnuntai-iltaa tuohon rauhan tyyssijaan. Mutta hyvin mahtui sekaan!
Fish eye ei ole ehkä imartelevin suodatin kuvauskohteelleen, mutta näillä mennään haha!
Jossain välissä haimme kuvottavasta hot dog -kärrystä vesipullot sekä maankuulua jogurttijäätelöä.
Viimeinen iltamme päättyi paikassa, johon eniten kaupungissa rakastuimme: Greenwich Villagessa. Valitsimme ruokapaikan jälleen randomina fiiliksen mukaan. Nimi ei jäänyt nyt muistiin, mutta tarjoilu oli meksikolaishenkistä ja dinnerit erinomaiset. Ruokapatojen äärestä siirryimme vielä hetkeksi toissailtaiselle jazz-klubille, jossa esiintyi täysin erityylinen, mutta vähintään yhtä sykähdyttävä kokoonpano. Baarimikko muisti meidät ja kätteli lämpimästi lähtiessä. Koin omituisen hetken pääni sisällä kuvitellen, että olen paikallinen, boheemi Greenwichin asukas, joka tässä nyt vaan niinku chillailee rennosti sunnuntai-iltana jazzin ja valkoviinin merkeissä.
Back to turakaisfiilis koitti toki heti seuraavana aamuna lentokentällä pienissä dagen eftereissä, kun kävi ilmi, että kone on ensin kaksi tuntia ja lopulta lähes viisi myöhässä. Pankkikortti ei alkuun toiminut ja sadasta dollarista ei irronnut kahvilassa vaihtorahaa. Kamikaze airline oli kokemus itsessään, palaan vielä aiheeseen..!
Huikea, sykähdyttävä, ikimuistoinen New York. Pakollinen turistiosuus on nyt suoritettu. Ensi kerralla päästään asiaan!
Neljäs NY-päivä käynnistyi jälleen perusturistielämyksellä. Empire State Building löytyi sekin kävelymatkan päästä hotelliltamme. Olimme paikalla puoli kymmenen maissa aamulla, jolloin ruuhka oli vielä maltillinen. Matka jättimäisen rakennuksen ulko-ovelta huipulle kesti reilut puoli tuntia, mikä on käsittääkseni varsin nopea suoritus.
Ylhäällä odotti luonnollisesti suuri pettymys. Missä King Kong? Missä romanttinen kosinta ruusu hampaissa polviltaan??
Hahaha. Kolmas kerta New Yorkin yläilmoissa oli aivan yhtä vaikuttava kuin aiemmatkin. Anteeksi kuvaoksennus, jälleen kerran.
Jos jostain syystä joudut valitsemaan Top of the Rockin ja Empire State Buildingin väliltä, suosittelisin kuitenkin ensimmäistä. Näkymä on periaatteessa sama, mutta fiilis Rockissa jostain syystä vielä pykälän verran euforisempi.
Empiren jälkeen teimme miehen kanssa taktisen hajaantumisen. Herra katsomaan rantaan
Kannatuksen vuoksi muutama kuva sotalaivasta. Älkää kysykö lisätietoja. Siellä se oli jossain, rannassa.
Mies hommasi sopivasti loman lopuksi järkkäriin fish eyen, jolla ehdimme leikkiä puoli päivää. Tässä Times Square fisun läpi tallennettuna:
Ja fisunäkymää New Yorkin metrotunneliin:
Hauska lelu! Emme ole tosin varmoja, irtosiko loppupeleissä kotimaata halvempaan hintaan, mutta ei mietitä sitä.
Päivä valui käsistä armottomaan tahtiin, mutta vielä jäi aikaa fiilistellä Nykin vehreää puolta Central Parkissa. Kontrasti on aivan uskomaton, kun astut Manhattanin hälystä valtavan puiston hellään huomaan. Ei ihme, että puoli New Yorkia oli päätynyt viettämään kanssamme sunnuntai-iltaa tuohon rauhan tyyssijaan. Mutta hyvin mahtui sekaan!
Fish eye ei ole ehkä imartelevin suodatin kuvauskohteelleen, mutta näillä mennään haha!
Jossain välissä haimme kuvottavasta hot dog -kärrystä vesipullot sekä maankuulua jogurttijäätelöä.
Viimeinen iltamme päättyi paikassa, johon eniten kaupungissa rakastuimme: Greenwich Villagessa. Valitsimme ruokapaikan jälleen randomina fiiliksen mukaan. Nimi ei jäänyt nyt muistiin, mutta tarjoilu oli meksikolaishenkistä ja dinnerit erinomaiset. Ruokapatojen äärestä siirryimme vielä hetkeksi toissailtaiselle jazz-klubille, jossa esiintyi täysin erityylinen, mutta vähintään yhtä sykähdyttävä kokoonpano. Baarimikko muisti meidät ja kätteli lämpimästi lähtiessä. Koin omituisen hetken pääni sisällä kuvitellen, että olen paikallinen, boheemi Greenwichin asukas, joka tässä nyt vaan niinku chillailee rennosti sunnuntai-iltana jazzin ja valkoviinin merkeissä.
Back to turakaisfiilis koitti toki heti seuraavana aamuna lentokentällä pienissä dagen eftereissä, kun kävi ilmi, että kone on ensin kaksi tuntia ja lopulta lähes viisi myöhässä. Pankkikortti ei alkuun toiminut ja sadasta dollarista ei irronnut kahvilassa vaihtorahaa. Kamikaze airline oli kokemus itsessään, palaan vielä aiheeseen..!
Huikea, sykähdyttävä, ikimuistoinen New York. Pakollinen turistiosuus on nyt suoritettu. Ensi kerralla päästään asiaan!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kommentoi - ilahdun!