Elämä (ja Italia) opettaa

Paras tapa oppia on virheen kautta. Moka on mahdollisuus. Alla viiden kärki, mitä Italia opetti edellisellä autoreissulla, ja mitä teemme tällä kertaa toisin.

Hanki GPS

-Pitääkö jäädä pois seuraavasta liittymästä?

-Öööö ehkä, en oo varma...

-Lue sitä saatanan karttaa! Liittymä näkyy jo! Jäädäänkö vai ei?

-Jäädään kai, tai ehkä ei, tämä näyttää tosi oudolta, täytyy vähän mittailla tätä etäisyyttä...

-Sanot nyt jumankauta jäädäänkö vai ei!!!

Ohi meni. Seuraavaan liittymään 20km. Ohiajon hinta tietullissa 20 euroa.

Em. keskustelu käytiin auton etupenkillä useaan otteeseen edellisen keikan yhteydessä. Suuntavaistoton kuurosokea kartanlukija voi sanoa puolustuksekseen ainoastaan paskan, autovuokraamon ilmaiseksi antaman kartan, jolla vapaudenhuumassa luulimme pärjäävämme.

Vahingosta viisastuneena lähdemme tänä vuonna matkaan tuliterän GPS:n turvin. Jos masiina löytää perille testikäytössä epämääräisistä pikkuteistään tunnetussa Suomen saaristossa, Italian valtatiet eivät voi muodostua ongelmaksi. Aion luonnollisesti käyttää epätoivoiselta kartanluvulta säästyvän ajan kuskin häiriköimiseen huonoilla alatyylisillä jutuilla. Sekä tietysti näiden maisemien ihailuun..!

Räyhäasenteella liikenteeseen

Italian liikennekulttuuri, tarvitseeko edes sanoa? Sekaan on uskallettava tunkea, vaikka miten hirvittäisi. Pokerinaama päälle ja auton nokka viiden sentin avoimeen koloon tööteistä välittämättä. Kaasu pohjaan ja stradalle. Tietullit tulivat onneksi viime reissulla tutuiksi. Asiassa ei ole mitään ongelmaa, kunhan pitää huolella tallessa sisääntulolipun poistumista varten.

Ai niin, mitä tahansa tapahtuu, pidä kuskille suunnatut nasevat neuvot omana tietonasi.

Kaoottisen Venetsian siunaus on se, ettei kaupunkiin pääse lainkaan autolla.

Varaa outlettiin riittävästi aikaa

Taannoinen outlet-shoppailu Riminin lähettyvillä lukeutuu elämäni painajaisten topvitoseen. Anna shoppailuaddiktille yli 200 toinen toistaan huikeampaa liikettä sisältävä ostoskompleksi ja 35 minuuttia aikaa. Narisevat lapset iskän vahdittaviksi, kieli vyön alla Niken myymälään, maanista hyllyistä randomina riivittyjen kenkien sovittelua ja piukeiden trikoiden kiskomista tuskanhikiseen turvonneeseen lomaruhoon.

Lopputulema: kahdet lenkkitossut. Jollekin kenties hyvä saalis, HC-törsäykseen asennoituneelle säälittävä armopala. Samassa ajassa mies onnistuu lataamaan ostoskasseihin kylmänviileästi ison nipun kalliita pikeepaitoja huimaan alenhintaan, lasten pyöriessä häiriötekijöinä jaloissa.

Minä niin mieleni pahoitin ja vaadin revanssia, pitkällä paluumatkalla etelästä Roomaan. Aikataulu on tälläkin kertaa tiukka, mutta tähän on Pakko jäädä aikaa. If mama ain’t happy, nobody’s happy.

Riminin ranta on yhtä tyhjä kuin rouvan ostoskassit.

Kertaa italian alkeet

Viime reissulla pärjäsin kiitettävästi köökkitasoisella italialla. Kielitaidolle on oletettavasti tällä reissulla vielä enemmän kysyntää syvällä etelässä. Suunnitelmana oli aloittaa vanhojen lukiokirjojen kertaus toukokuun alussa. En ole aloittanut. Ehtiihän sitä lentokoneessa. Pizza con due prostituto, per favore!

Tässä olen nähtävästi onnistunut tilaamaan jonkinlaisen lätyn.

Suunnittele etukäteen

Spontaani seikkailu Italian vehreillä kukkuloilla, rannoilla ja vuorilla. Mitä vain voi tulla vastaan. Lyömme jarrut ex-tempore pohjaan pittoreskissä pikkukylässä matkan varrella ja törmäämme maalaisterassilla seurapiirejä pakoilevaan Richard Gereen.

Niin vissiin. Äkillisille mielijohteille pitää toki jättää tilaa, mutta sanokaa minun sanoneen, onnistuneen loman tae on jonkinlainen etukäteissuunnitelma matkan rakenteesta. Koska olen perheemme virallinen päällikkö, ainakin seuraavat aktiviteetit ovat suunnitteilla:

- Päiväretki Sorrentosta Caprin saarelle. Alkuperäisenä haaveena yksityisvene, mutta hinnat hieman hirvittävät. Katsotaan, helpottaako nuukuus perillä. Myös julkisella lautalla pääsee.

- Siirtyminen Sorrentosta Salernoon ällistyttävän kauniiksi kuvattua kiemuraista rantareittiä pitkin. Kuski keskittyy serpentiinitien tuijottamiseen, apukuski kiljumiseen ja valokuvaamiseen.

- Syvään etelään tutustuminen naapurinsedän paikallisilta saamien vinkkien perusteella. Homma on hallussa, setä, onhan..? Takapuolen kärtsääminen kuuluisalla, kuvankauniilla prostituutto-rannalla. Vaimikäseoli.

- Rooma ja Colosseum. Historia comes alive. Kolmas kerta toden sanoo.

Fiilis alkaa olla katossa ja työt kahden päivän päästä pulkassa! Juuri nyt käsillä on kenties se kutkuttavin hetki: matka on aivan nurkan takana, jännitys tapissa, kaikki vielä edessä. Käymme poikien kanssa päivittäin kesähoidosta kotiin kävellessä saman keskustelun:

Mitä kaikkea aiotte syödä reissusssa? Pizzaa. Mitä kaikkea tehdään? Uidaan. Miten myöhään valvotaan? Ainakin kahteen. Aiotteko tapella? Ei missään nimessä.

Seuraava postaus tulee mahdollisuuksien mukaan Amalfin rannikolta. Ihanaa matkaa meille!