Texas: redneck meets redhead

Oi ihana toukukuu! Kuun viimeisenä päivänä aloitan kesäloman osuuden 1 ja astelen ensi töikseni Amerikan mantereelle. Tämän tajuaminen hetki sitten nosti kylmän hien pintaan. Passit on, ESTAt on, mutta olenko fiilistellyt matkaa tarpeeksi etukäteen? Aloitetaan nyt!

Lukuisilla vuosien mittaan tahkotuilla jenkkilomilla on sattunut ja tapahtunut. Koko Amerikka-kuvio itsessään on maininnan arvoinen. Tässä lyhyt oppimäärä menneisiin!

Alkulämmittelyksi vanhojen kuvien aatelia: teinitytär (alta 20, olisko 19?) ja daddy poseeraavat Grapevine Mills outlet mallin edustalla. Olen juuri vinguttanut isin luottokorttia, kyllä hymyilyttää!

Olet 18 vuotta ja isäsi ilmoittaa muuttavansa töiden perässä USA:han. Jenkkilään. Amerikan Yhdysvaltoihin. Rapakon taakse.

Varma keino saada näsäviisaan teinin jakamaton huomio. Pysähdyt niille sijoillesi. Happi loppuu, ajatus alkaa laukata.

Amerikka. New York, pilvenpiirtäjät, loputon shoppailu ja seurapiirit Gossip Girlin ja Sinkkuelämän hengessä. Los Angeles? Biitsi, Hollywood, elokuvat, kaikki tähdet, jotka olet ikinä halunnut tavata.

Kylmää, kylmää... Öö, Florida, rannat ja lämpö, Disneyworld, ehkä pari eläkeläistä..? Las Vegas, 24 tuntia vuorokaudessa sykkivä synnin pesäke?

Ei kai sentään herraisä Alaska? Salt Lake City?? Colorado..? Kylmä hiki nousee pintaan...

Oikea vastaus ei edes käy mielessä: USA:n toiseksi suurin osavaltio Texas ja sen kolmanneksi suurin kaupunki, Dallas.

Teinin leuat venähtävät polviin. Texas? Lehmiä, öljyä, palanutta ruohoa ja cowboyta. Eikö täällä kuvattu tv-sarja Dallas? Salamurhattu John F Kennedy? Miksi, MIKSI kaikista cooleista kaupungeista juuri TÄNNE?!

17 vuoden ja lukuisten jenkkiseikkailuiden jälkeen on myönnettävä, että Texas on uinut ihon alle. Ihana, kamala punaniskojen tukikohta. Överiruskettuneiden, pöyhkeähiuksisten rouvien, sortseihin, sandaaleihin ja ylisuuriin t-paitoihin yötä päivää sonnustautuvien perusjenkkien ja lukuisten meksikolaisten siirtolaisten koti. Kesällä takuuvarmasti läkähdyttävän kuuma. Ihmiset isoja ja ylitsevuotavan ystävällisiä. "You look soooo European!! From Fibland? Fibla? That is soooo cool! Come and meet my husband Steve and my seven cousins!"

Maisema on laakea ja kärtsännyt joka suuntaan. Aika etenee verkkaisesti, kuuma ilma seisoo. Moottoriteillä kurvataan kymmentä kaistaa (ajan täällä vain kuolleen ruumiini yli). Etupenkillä ilman turvavyötä matkustamisesta rapsahtaa mojovat sakot, mutta avolavalle voi törkätä koko suvun matkanteon ajaksi. Tämä on erityisesti meksikolaisten lempiharrastus. Ruoka-annosten koko ravintoloissa mykistää: lapsen pään kokoinen uuniperuna on tosiasia. Niin, ja amerikkalaisittain vapaa aselaki: ammu omalle tontille tunkeutuja ensin, kysy sitten.

Onneksi Härski on perusluonteeltaan leppoisa. Ei ole tarvinnut ohikulkijoita posautella.

Kaiken tämän ohella Texas on valtavan kokoinen, läpeensä aito, päivästä riippuen rakastettavan raivostuttava ja eteläisten osavaltioiden tapaan yltiöystävällinen. Erotut joukosta turistina, ja sinusta ollaan vilpittömän kiinnostuneita. Ruokakaupan kassa ehtii maksutapahtuman aikana päivitellä tohkeissaan punaisia hiuksiasi, mekkoasi ja aksenttiasi. Pian huomaat vuodattavasi ventovieraille perheasiasi yksityiskohtia myöten.

Entäs sitten Härski-vaari? No, erikoinen sekoitus suomalaista patrioottia ja teksasilaista lehmipoikaa. Aksentti ja ulkoinen habitus jälkimmäisen, mielen syvimmät syöverit ensimmäisen. Eksoottinen nimi paljastaa, ettei kyseessä ole paikallinen, mutta kaikin muin tavoin Härski on sulautunut saumattomasti osaksi nykyistä kotimaataan. Härskin tuntevat lienevät samaa mieltä kanssani siitä, että hän syntyi alun alkujaan väärään maahan. Onneksi elämän polut ovat tuntemattomat ja vievät parhaassa tapauksessa juuri sinne minne pitääkin.

Uskokaa pois, tämä päähine ei ole edes pahimmasta päästä. Only in Texas.

Minulta Amerikka vei konkreettisesti isäni, mutta antoi takaisin upean mahdollisuuden tutustua tuohon kaukaiseen tutunkarheaan, mutta silti niin vieraaseen maahan. Texasin tukikohdasta olemme tehneet vuosien mittaan täsmäiskuja eri kaupunkeihin, joista hienoimpina kokemuksina Los Angeles, Las Vegas, Memphis, New Orleans sekä Texasin etelärannikolla sijaitseva pieni rantakaupunki Galveston. Niin, unohtamatta Meksikon omaa Kanariaa, Cancunia, jenkkiteinien spring breakin aikaan.

Freebirdiä ymmärtää paremmin, kun on tavannut Härskin. Omena ei ole pudonnut kauas puusta. Näin ne kaikki sanovat. Härski Senior & Junior. Iloluontoisten isän ja tyttären kanssakäyminen on hilpeää, rasittavaa ja kaikkea siltä väliltä. Onnekseni mies tulee hämmästyttävän hyvin toimeen verrattain erikoisen appiukkonsa kanssa. Ympäröi itsesi hulluilla, ja vaikutat itse hetkittäin lähes normaalilta!

Lähdön hetki on aina yhtä kamala. Tässä tiristetään tekohymyä viimeisimmän ja poikiemme ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan Texas-reissun päätteeksi.

Plakkarissa on paljon hauskoja suunnitelmia tulevaa kahden ja puolen viikon lomaa varten. Niistä seuraavassa postauksessa!