Texas: toimintaa, äksjöniä

Texas ja maksulliset huvitukset. Ne toden totta tuntuvat tällä hetkellä lompakossa viimeisimmän Visa-laskun kolahdettua postilaatikkoon. Lapsilla on ollut vaikeuksia solahtaa takaisin normaaliin kesälomaelämään. Kyllä, nyt todellakin ollaan vaan, ei, emme mene huvi/vesi/elämyspuistoon, välillä on tylsää, deal with it.

Palataan kuitenkin nuorisolta salaa takaisin Jenkkilän lomatunnelmiin, jolloin jokainen päivä oli epärealistisesti täyttä juhlaa. Puolet etukäteen suunnitelluista turistitekemisistä jäi suorittamatta, mutta tilalle ilmaantui liuta muita aktiviteetteja, joiden olemassaolosta en ollut aiemmin tietoinen!

Ensimmäinen maksullinen kohteemme oli täysin puskista eteen tippunut The Perot Museum of Nature and Science. Tämä Dallasin ydinkeskustassa sijaitseva (2201 N. Field Street) massiivinen laitos ei ollut vielä pystyssä edellisellä reissullamme, joten suuntasimme museoon tutustumisretkelle koko orkesterin kanssa.

 

Turakaiset kulttuurin parissa. Huomaa lasten ylitsevuotava innostus!

 

 

Kahden aikuisen ja lapsen lippuihin upposi yhteensä noin 120 dollaria (tämä sisälsi erikois-dinosaurusnäyttelyn). Museo oli käytännössä kotoinen Heureka potenssiin sata, sillä nähtävää riitti viiden kerroksen ja yhdentoista näyttelyhallin edestä. Näyttelyiden toteutus oli korkeatasoinen, ja plussaa lasten huomioimisesta; melkein kaikkea sai kosketella. Englantia taitamattomilta pojilta meni toki valtaosa opetuksellisesta näkökulmasta ohi, mutta se ei estänyt näyttelystä nauttimista. Nopean haastattelukierroksen perusteella parhaiten mieleen jäivät täytetyt näköisdinosaurukset sekä maanjäristyssimulaattori.

 

Dinosaurusnäyttelyssä pääsi leikkimään arkeologia!

 

 

Seuraavasta aktiviteetista on mahdoton kirjoittaa ilman syvää katkeruutta. Olin odottanut etukäteismarinasta huolimatta Six Flags Over Texas -huvipuistoa into piukassa. ”Aremikkalan Linnanmäki” päätettiin sijoittaa heti loman alkuun jatkuvan mankumisen välttämiseksi.

 

Kaikki oli valmiina: tukevat kengät, tahattoman vilauttelun estävä asu, tukko dollareita. Itku pitkästä ilosta. Ei menty yrjövuoristorataan, jäätiin kotiin pidättelemään samaista nestettä sikiöasennossa vessan lattialle. Miehen epämääräinen vuorokauden oksennustauti tarttui allekirjoittaneeseen sopivasti huvipuistopäivänä. Pojat olivat odottaneet Flagsia niin hartaasti, etten tohtinut pilata muiden iloa. Mies ja Härski raportoivat jälkeenpäin, että hauskaa ja hemmetin kallista oli. Mitäpä näihin kuviin kommentoimaan.

 

 

Tässä välissä karkasimme miehen kanssa New Yorkiin, mutta lasten huvitukset tyttärenpoikien viihdyttämiseen kaikkensa panostaneen Härski-vaarin kanssa jatkuivat yhtä korkealentoisesti. Koska en ollut paikalla todistamassa rientoja, tässä tekemiset lyhyesti.

 

Sea Life: Grapevine Mills Outlet Mallin yhteyteen viime reissumme jälkeen auennut merimaailma, jollainen myös Suomesta löytyy mm. Linnanmäeltä. Härskin mukaan laitos oli sisältä yllättävän pieni, mutta pojat tykkäsivät. Matkamuistoina järkyttävät haivesilelut, jotka ”unohtuivat” Texasiin.

The Legoland Discovery Center: Samaisesta kauppakeskuksesta löytyvä köyhän miehen Legoland, jossa vierailimme jo kolme vuotta sitten. Vannoutuneet legofanit halusivat ehdottomasti tänne uudestaan. Kohteesta on jauhettu jälkeenpäin kyllästymiseen asti. Hauska ja hyvin toteutettu paikka, mutta se, joka ylipäätään keksi legot, nuo joka paikkaan tunkeutuvat pirulaiset, pitäisi haastaa oikeuteen.

 

 

Pelihalli helvetistä: En saanut tähän hätään Härskiltä ajantasaista todistajanlausuntoa ko. kohteesta, mutta muistikuvani mukaan vaari ja pojat viettivät kolme tuntia jättimäisessä pelihallissa. Penskat hakkasivat onnesta täristen pelikoneita ja Härskiltä oli lähteä järki. Se on oikein se!

 

New Yorkin jälkeen oli pakko tunnustaa tosiasiat: rahat ovat loppu. Hups. Koska lapset tunnetusti lukevat vanhempiensa mielenliikkeet, alkoi samalla siunaamalla mankuna seuraavaan etukäteen luvattuun kohteeseen, vesipuistoon. Nyt, heti, koska mennään?! Onneksi Härski oli ottanut Six Flagsin ryöstöhinnoista järkyttyneenä selvää, että Dallasin metropolista löytyy myös toinen vesiaktiviteetteihin erikoistunut viihdekeskus. North Richland Hillsistä, noin puolen tunnin ajomatkan päästä (9001 Boulevard). NRH2O – nevöhööd!

 

Neljän hengen sisäänpääsy maksoi hieman reilut 100 dollaria (yli puolet vähemmän kuin Hurricane Harbourissa), ja paikka oli mahtava! Täydellinen 6- ja 7-vuotiaille, heikosti uimataitoisille lapsille. Puistosta löytyi käytännössä minikoossa kaikki samat elementit kuin ylihinnoitellusta kilpailijastaan, ja vedätys upposi poikiin täydestä. Lisäksi vesiliukumäkien pituusrajoitukset olivat armolliset ja vältyimme kuopuksen raivareilta. Erikoismainintana kohtuuhintainen ruokatarjoilu, joskin sisältö oli laadultaan samaa sontaa kuin muuallakin vastaavissa kohteissa.

 

Vesi on rantahiekan ohella ihmisen paras elementti, ja kumpaakin puistossa riitti. Lapset myös asiaankuuluvasti häpesivät pilkkopimeässä vesiliukuputkessa tapettavan sian lailla karjunutta äitiään. Parasta oli kuitenkin perinteinen aaltoallas. Kas sielläpä tässä käyskennellään:

 

 

Jossain kohtaa helteen laukaisema välikuolema ja tilanteen korjaaminen jäätelöllä, jonka väritykseen tarvittavien lisäainemyrkkyjen laatu ei jäänyt epäselväksi.

 

 

Kukaan ei missään vaiheessa maininnut ääneen etukäteen suunniteltua epämääräistä autotapahtumaa, ja pidin luonnollisesti pääni kiinni aiheesta. Täysin emme kuitenkaan autourheilulta välttyneet, sillä yhtenä päivänä suuntasimme Dallasiin karting-puistoon: Malibu Speed Zone (11130 Malibu Dr).

 

 

Puistosta löytyi karting-rataa joka lähtöön. Latasimme huvittelukortille 50 dollaria, ja sen edestä sai vedellä monen monta kierrosta radoilla sekä syventää Härskin traumoja sisältä löytyneen pelihallin puolella.

 

Tässä odotellaan pääsyä vauvojen harjoitusradalle, johon kyseisessä lajissa täysin kokemattomat pojat joutuivat aluksi treenimielessä.

 

 

"Sikalällyn" vauvaradan jälkeen päästiin itse asiaan. Kuopuksen pituus ei riittänyt enää tässä kohtaa yksinajamiseen, mikä laukaisi puolen tunnin murjotuskohtauksen. Jahka tästä päästiin yli, isä ja pojat viilettivät kilpaa tukka putkella kierros toisensa jälkeen. Minä tyydyin vauhtia ja turhaa hikoilua kammoavana kermaperseenä seuraamaan skabailua sivusta.

 

 

Loman viime metreillä ehdimme toteuttaa vielä yhden suunnitelman, Härskin etukäteen fiilistelemän peritexasilaisen rodeonäytöksen. Nyt on todettava, että kokemuksen psykedeelisyydestä johtuen olen unohtanut tyystin kaikki faktatiedot kyseisestä spektaakkelista. Joku rodeo, jossain Dallasin metropolissa. Hevosia ja cowboyta, lannankatkua, karkuun juoksevia lehmiä ja lentäviä lassoja, asianmukaisesti pukeutuneita perhekuntia. Halpaa gin tonicia ja baarimikon riemastunut kommentti "Oh you're from England" :D Erotuimme joukosta kuin peura ajovaloissa.

 

Tämä oli ilman muuta hauska kokea, mutta sanotaanko nyt, että kerta riittää hehe. Kamera oli samaa mieltä hyytyessään jo alkumetreillä. Onneksi ehdin sitä ennen saada lähikuvan hevosen takapuolesta.

 

 

Kas siinä aktiviteettia kerrakseen! Hauskoja, vauhdikkaita elämyksiä joka lähtöön, joita muistellaan yhä kaiholla. 

 

Tässä välissä matkakertomusta on todettava, että reissut yllättäen jatkuvat tällä lomalla. Aloimme kuikuilla heti kotiinpaluun jälkeen Suomen kesästä järkyttyneenä äkkilähtöjä. Budjetti ei yllättäen enää riitä etelänmerille asti, mutta nyt pääsi käymään niin, että kutsuimme itsemme reteästi heinäkuun puolivälissä kolmeksi yöksi Tallinnan Piritaan, jossa ystäväperheellä on kakkosasunto. Jotta voimme olla tekemisissä jatkossakin, varasimme yösijaksi Pirita Spa Hotellin, joka sattuu sijaitsemaan näppärästi heidän asuntonsa välittömässä läheisyydessä.

 

Mutta tästä, sekä viimeisistä amerikkakuvioista, lisää myöhemmin!